Juurihoidon uusinta – syyt ja onnistumismahdollisuudet

Juurihoidon uusinta – syyt ja onnistumismahdollisuudet

Juurihoidon uusinta tulee ajankohtaiseksi, kun jo kerran juurihoidettu hammas alkaa uudelleen aristaa, ikeneen ilmestyy märkänäppy tai röntgenkuvassa juuren kärjessä näkyy tulehdusmuutos. Tämä artikkeli on tarkoitettu sinulle, joka mietit, kannattaako juurihoidon uusinta vai olisiko hampaan poisto järkevämpi ratkaisu. Käymme läpi, miksi juurihoito joskus pettää, millä todennäköisyydellä uusinta onnistuu ja mitä hoito käytännössä maksaa Suomessa.

Juurihoidetun hampaan ongelma on harvoin äkillinen. Tyypillinen tilanne on tällainen: hammas juurihoidettiin 8-10 vuotta sitten, se on ollut oireeton, ja nyt tavallisella tarkastuskäynnillä panoraamakuvassa näkyy juuren kärjessä tumma varjo. Potilas ei ole huomannut mitään. Juuri tällaisessa tilanteessa päätöksiä tehdään usein liian nopeasti.

Miksi juurihoito epäonnistuu?

Juurihoidon tarkoitus on puhdistaa juurikanavat bakteereista ja sulkea ne tiiviisti. Jos bakteereja jää kanaviin tai niitä pääsee sinne myöhemmin, elimistö reagoi ja juuren kärkeen syntyy tulehdus. Syy löytyy yleensä jostain seuraavista:

Löytämättä jäänyt juurikanava. Yläleuan ensimmäisessä poskihampaassa on hyvin usein neljäs, ohut kanava (MB2), joka jää helposti huomaamatta ilman suurennusta.
Vajaa puhdistus tai täyttö. Kaarevat ja kalkkeutuneet kanavat ovat teknisesti vaikeita, ja täyttö voi jäädä lyhyeksi.
Vuoto kruunun puolelta. Väliaikainen paikka on ollut suussa kuukausia, tai lopullinen paikka on vuotanut ja syljen bakteerit ovat päässeet kanavaan.
Murtunut instrumentti tai perforaatio. Kanavaan katkennut viilan pala estää puhdistamasta kanavaa loppuun asti.
Pystysuora juurimurtuma. Tätä uusinta ei voi korjata.

Vuotoa kruunun puolelta pidetään yhtenä yleisimmistä syistä. Siksi hampaan lopullinen täyte tai juurihoidetun hampaan kruunutus vaikuttaa lopputulokseen yhtä paljon kuin itse kanavatyö.

Juurihoidon uusinta käytännössä – mitä vastaanotolla tapahtuu

Uusinta on käytännössä vaativampi kuin ensimmäinen juurihoito. Hammaslääkäri poistaa ensin vanhan paikan tai kruunun, joskus myös nastan. Vanha juuritäyte, yleensä guttaperkkaa, poistetaan kanavista koneellisilla instrumenteilla ja liuottimilla. Sen jälkeen kanavat puhdistetaan, huuhdellaan natriumhypokloriitilla ja täytetään uudelleen.

Kokenut hammaslääkäri katsoo ennen hoitoa huolellisesti röntgenkuvat. Tavallinen hammaskuva näyttää vain kaksiulotteisen kuvan. Kartiokeilatietokonetomografia (CBCT) paljastaa löytämättä jääneet kanavat, juuren halkeamat ja tulehduksen todellisen koon. Kuvantamisen eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa hammasröntgen ja CBCT.

Uusinta vaatii tyypillisesti 2-3 käyntiä, joista kukin kestää 60-90 minuuttia. Välikäyntien aikana kanavaan laitetaan kalsiumhydroksidia bakteerien vähentämiseksi. Leikkausmikroskooppi on vaativissa tapauksissa lähes välttämätön, ja sellainen löytyy etenkin endodontiaan keskittyneiltä hammasklinikoilta Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa.

Onnistumismahdollisuudet – mitä luvut kertovat

Kansainvälisissä tutkimuksissa ilman leikkausta tehdyn juurihoidon uusinnan jälkeen tulehdus paranee kokonaan tai osittain noin 70-85 %:ssa tapauksista. Hampaan säilyminen suussa on vielä todennäköisempää, sillä osa hampaista pysyy toimivina, vaikka röntgenkuvassa näkyisi pieni muutos.

Ennusteeseen vaikuttavat muutamat selvät tekijät. Tulos on parempi, kun syy löytyy, esimerkiksi hoitamaton kanava. Jos kanava on alkuperäisessä hoidossa vaurioitunut eikä kärkeen enää pääse käsiksi, ennuste heikkenee selvästi. Suuri tulehdusmuutos, hampaan heikko kiinnityskudos ja vähäinen jäljellä oleva hammaskudos heikentävät ennustetta.

Poikkeus on tärkeä: pystysuora juurimurtuma tarkoittaa käytännössä aina hampaan poistoa. Silloin uusinnan onnistumisprosenteilla ei ole merkitystä.

Jos uusinta ei ole mahdollinen, vaihtoehtona voi olla juurenpään leikkaus eli apikoektomia, jossa tulehtunut juuren kärki poistetaan ikenen läpi. Näitä ja muita vaihtoehtoja käsitellään artikkelissa kun juurihoito ei riitä.

Myytti: kivuton hammas on terve hammas

Moni ajattelee, ettei hampaalle tarvitse tehdä mitään, jos se ei satu. Juurihoidetun hampaan kohdalla tämä on harhaanjohtavaa. Hampaassa ei ole elävää hermoa, joten krooninen tulehdus juuren kärjessä voi edetä vuosia täysin oireettomana ja syödä leukaluuta.

Toisaalta kaikki röntgenkuvan varjot eivät vaadi heti toimenpiteitä. Paranemassa oleva muutos voi näkyä kuvassa vielä 1-4 vuotta hoidon jälkeen. Ammattilainen vertaa siksi uutta kuvaa aiempiin ennen kuin tekee päätöksen. Arvio on aina yksilöllinen, ja se tehdään vasta hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen.

Yleisimmät virheet uusintaa harkittaessa

Ensimmäinen virhe on hampaan poisto liian hätäisesti. Poisto vaikuttaa halvalta, mutta puuttuvan hampaan korvaaminen implantilla maksaa yksityispuolella usein 2 000-3 500 €. Toimiva oma hammas on lähes aina paras vaihtoehto, jos ennuste on kohtuullinen.

Toinen virhe on jättää hammas pitkäksi aikaa väliaikaisen paikan varaan uusinnan jälkeen. Väliaikaistäyte vuotaa ajan mittaan, ja bakteerit pääsevät takaisin puhdistettuihin kanaviin. Lopullinen täyte tai kruunu kannattaa tehdä viikkojen, ei kuukausien kuluessa.

Kolmas virhe on valita hoitopaikka pelkän hinnan perusteella. Vaativa uusinta kannattaa tehdä hammaslääkärillä, jolla on mikroskooppi ja kokemusta endodontiasta. Hoitomatka Viroon tai Unkariin voi näyttää edulliselta, mutta uusinta vaatii useita käyntejä ja seurantaa, mikä tekee ulkomailla hoitamisesta hankalaa.

Kustannukset julkisella ja yksityisellä puolella

Yksityisellä hammasklinikalla juurihoidon uusinta maksaa ohjeellisesti noin 400-700 € etuhampaassa ja 700-1 400 € poskihampaassa. Hintaan vaikuttavat kanavien määrä, vanhan täytteen poiston vaikeus ja mahdollinen CBCT-kuvaus, joka maksaa tyypillisesti 100-250 €. Kruunu tulee lisäksi, ja se maksaa usein 800-1 300 €.

Kelan hammashoitokorvaus kattaa yksityisellä puolella vain pienen osan kustannuksista. Julkisella puolella asiakasmaksut ovat säädettyjä ja kokonaishinta jää yleensä selvästi alhaisemmaksi. Vaativat uusinnat ohjataan kuitenkin usein erikoishammaslääkärille, ja jonot voivat olla pitkiä. Alle 18-vuotiaille julkinen hammashoito on maksutonta.

Jos hampaaseen tulee voimakas kipu, turvotus kasvoissa tai kuumetta, ota heti yhteyttä hammaspäivystykseen.

UKK

Voiko juurihoidon uusia useammin kuin kerran?
Voi, mutta jokainen uusinta heikentää hampaan rakennetta ja ennuste huononee. Toisen uusinnan sijaan hammaslääkäri arvioi usein juurenpään leikkauksen tai poiston.

Sattuuko juurihoidon uusinta?
Hoito tehdään puudutuksessa, eikä se yleensä satu enempää kuin ensimmäinen juurihoito. Hoidon jälkeen hammas voi aristaa purressa 2-5 päivää.

Kuinka nopeasti näkee, onnistuiko uusinta?
Paraneminen arvioidaan röntgenkuvalla tyypillisesti 6-12 kuukauden kuluttua. Täysi luun paraneminen voi kestää jopa 4 vuotta.

Yhteenveto: tee päätös tiedon pohjalta

Juurihoidon uusinta pelastaa valtaosan hampaista, kun epäonnistumisen syy tunnetaan ja hoito tehdään huolellisesti. Pyydä hammaslääkäriltä arvio ennusteesta, kuvantamisen tarpeesta ja kokonaiskustannuksista kruunua myöten, ennen kuin päätät uusinnan ja poiston välillä. Oma tilanteesi selviää vasta hammaslääkärin tutkimuksessa.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista