Juurihoidetun hampaan kruunutus herättää usein kysymyksiä heti juurihoidon jälkeen, kun hammaslääkäri mainitsee kruunun ja hinta-arvio näyttää yllättävän suurelta. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin juurihoidetun hampaan kruunutus on oikeasti tarpeen, milloin pelkkä paikka riittää ja mitä eri vaihtoehdot maksavat Suomessa. Kun tunnet perusteet, osaat kysyä hammaslääkäriltä oikeat kysymykset ja tehdä päätöksen omasta tilanteestasi.
Miksi juurihoidettu hammas on alttiimpi murtumille
Juurihoidossa hampaan sisältä poistetaan tulehtunut tai kuollut pulpa, ja juurikanavat puhdistetaan ja täytetään. Toimenpiteen vaiheet on kuvattu tarkemmin artikkelissa juurihoito ja sen vaiheet. Hoidon aikana hampaaseen porataan avausreikä, ja usein jo ennestään laaja karies tai vanha paikka on vienyt suuren osan hammaskudoksesta.
Hampaan lujuus riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka paljon terveitä seinämiä on jäljellä. Erityisen tärkeitä ovat hampaan reunaharjanteet eli purupinnan etu- ja takareunan kiilteiset ”palkit”. Jos molemmat puuttuvat, hammas muuttuu rakenteeltaan kuin kahdeksi erilliseksi seinämäksi, jotka purentavoimat voivat halkaista.
Yleinen myytti: juurihoidettu hammas ”kuolee, kuivuu ja muuttuu lasimaiseksi”. Tutkimusten perusteella hampaan haurastuminen johtuu valtaosin menetetystä kudoksesta, ei siitä, että hammas olisi kuivunut. Pieni avausreikä muuten ehjässä hampaassa ei tee siitä merkittävästi heikompaa.
Milloin juurihoidetun hampaan kruunutus on tarpeen
Kokenut hammaslääkäri arvioi ensin hampaan sijainnin, jäljellä olevan kudoksen määrän ja purennan. Näistä kolmesta muodostuu käytännössä koko päätös.
Takahampaat eli poskihampaat ja välihampaat ottavat vastaan suurimmat purentavoimat. Jos poskihampaasta puuttuu toinen tai molemmat reunaharjanteet, kruunu tai kuppien yli ulottuva onlay on yleensä perusteltu. Pitkäaikaisseurannoissa kruunattujen takahampaiden säilyvyys on selvästi parempi kuin pelkällä täytteellä korjattujen, kun kudosta on menetetty paljon.
Etuhampaissa tilanne on toinen. Jos etuhammas on muuten ehjä ja juurihoito tehtiin esimerkiksi trauman jälkeen pienen avauksen kautta, yhdistelmämuovipaikka riittää usein vuosikymmeniksi. Kruunua harkitaan etuhampaassa yleensä silloin, kun hammas on laajasti paikattu, värjäytynyt tai siinä on halkeamia.
Muita kruunutusta puoltavia tekijöitä ovat:
– hampaiden narskuttelu tai voimakas yhteenpurenta
– näkyvät halkeamalinjat hampaan pinnassa
– hammas toimii sillan tai osaproteesin tukena
– alle 2 mm terettä hammasta ienrajan yläpuolella jäljellä
– aiempi lohkeama samassa hampaassa
Viimeinen kohta liittyy niin sanottuun ferrule-vaikutukseen. Kun kruunu voi ”halata” hammasta vähintään 1,5-2 mm korkeudelta ienrajan yläpuolelta, kokonaisuus kestää huomattavasti paremmin. Jos tätä kudosta ei ole, hampaan ennuste voi olla niin heikko, että vaihtoehdoksi nousee poisto ja implantti tai silta.
Kruunu, onlay vai paikka – vaihtoehdot ja hinnat
Yhdistelmämuovipaikka on edullisin ratkaisu. Yksityisellä puolella laaja paikka maksaa tyypillisesti 150-300 €. Se sopii hampaisiin, joissa seinämät ovat paksut ja reunaharjanteet tallella.
Onlay on laboratoriossa tai vastaanotolla jyrsitty keraaminen tai yhdistelmämuovinen täyte, joka peittää hampaan kupit mutta säästää enemmän tervettä kudosta kuin kruunu. Hinta on usein 500-900 €. Monet klinikat valmistavat onlayn samalla käynnillä CEREC-tyyppisellä jyrsintälaitteella.
Kruunu peittää koko hampaan. Yleisimmät materiaalit ovat zirkoniumoksidi ja litiumdisilikaatti (esimerkiksi IPS e.max), harvemmin metallikeraami. Yksityisellä puolella kruunu maksaa Suomessa tyypillisesti 700-1 300 € hammasta kohti, ja hintaan voi tulla lisää nastasta ja runkorakenteesta 150-350 €. Kruunujen eri materiaaleja ja käyttötarkoituksia käsitellään myös artikkelissa kruunut ja sillat.
Juurikanavaan asennettava nasta ei vahvista hammasta. Sen tehtävä on vain pitää runkorakenne paikallaan, kun kruunulle ei muuten ole riittävästi tukea. Nykyisin käytetään yleensä kuitunastoja, joiden joustavuus on lähempänä hammaskudosta kuin vanhojen metallinastojen.
Kustannukset ja korvaukset julkisella ja yksityisellä puolella
Kela-korvaus koskee yksityisellä puolella juurihoitoa ja paikkausta, mutta kruunuista ja muista proteettisista hoidoista se ei pääsääntöisesti korvaa mitään. Poikkeuksia on esimerkiksi rintamaveteraaneille. Korvausten yksityiskohdat löytyvät artikkelista Kela-korvaus hammashoidosta.
Julkisella puolella kruunuhoitoa tehdään hyvinvointialueilla rajallisemmin, ja jonot voivat olla pitkiä. Asiakasmaksu on hammasta kohti tyypillisesti 200-300 €, ja lisäksi potilas maksaa hammastekniset kulut. Alle 18-vuotiaiden hoito on julkisella puolella maksutonta, mutta nuorilla juurihoidettuja hampaita kruunataan harvoin ennen kuin purenta ja ienraja ovat vakiintuneet.
Ulkomaisiin hoitomatkoihin esimerkiksi Tallinnaan tai Budapestiin päätyvä potilas voi säästää kruunussa 30-50 %. Juurihoidetun hampaan kohdalla riski kasvaa, koska kruunun sovitus ja mahdolliset jälkiongelmat vaativat usein useita käyntejä. Jos hampaan juuressa ilmenee myöhemmin tulehdus, hoito on järjestettävä Suomessa.
Yleisimmät virheet juurihoidon jälkeen
Ensimmäinen ja kallein virhe on kruunutuksen lykkääminen kuukausilla. Tilapäinen täyte ei ole tarkoitettu pysyväksi. Se kuluu ja vuotaa, jolloin bakteerit pääsevät takaisin juurikanaviin ja juurihoito voi epäonnistua. Lopullinen täyte tai kruunu kannattaa tehdä mieluiten muutaman viikon kuluessa juurihoidon valmistumisesta.
Toinen tavallinen tilanne: potilas puree heti juurihoidon jälkeen pähkinöitä tai kovaa ruisleipää hoidetulla puolella, ja poskihammas halkeaa pystysuunnassa. Pystymurtuma juuren alueelle tarkoittaa käytännössä aina hampaan poistoa. Hoidettua puolta kannattaa säästää, kunnes lopullinen täyte tai kruunu on paikallaan.
Kolmas virhe on olettaa, että kruunu tekee hampaasta ikuisen. Kruunun reunaan voi syntyä karies samalla tavalla kuin luonnonhampaaseen, ja juurihoidettu hammas ei tunne kipua varoitukseksi. Hammasvälien puhdistus ja säännölliset tarkastukset ovat siksi entistä tärkeämpiä.
Näin etenet päätöksessä
Pyydä juurihoidon jälkeen hammaslääkäriltä selkeä arvio siitä, kuinka paljon hampaasta on jäljellä ja millainen ennuste sillä on. Kysy samalla, onko onlay mahdollinen vaihtoehto kokokruunulle ja tarvitaanko nastaa.
Pyydä kirjallinen hinta-arvio, jossa hammastekniset kulut näkyvät erikseen. Jos hinta tuntuu suurelta, toisen mielipiteen hakeminen toiselta vastaanotolta on täysin tavallista. Helsingissä ja Tampereella hintaero saman kruunun osalta voi olla vastaanottojen välillä useita satoja euroja.
Jos hammas alkaa kipeytyä, turvota tai siinä tuntuu purressa terävää kipua juurihoidon jälkeen, ota yhteys omaan hammaslääkäriin tai voimakkaan kivun ja turvotuksen yhteydessä päivystykseen.
UKK
Tarvitseeko jokainen juurihoidettu hammas kruunun?
Ei tarvitse. Etuhampaat ja vähän kudosta menettäneet hampaat korjataan usein pelkällä paikalla. Kruunua tai onlayta suositellaan tyypillisesti poskihampaisiin, joista on menetetty merkittävä osa seinämistä.
Kuinka pian juurihoidon jälkeen kruunu pitää tehdä?
Lopullinen täyte kannattaa tehdä muutaman viikon sisällä. Kruunun voi tehdä tämän jälkeen, kun hammas on oireeton, mutta tilapäisellä täytteellä ei kannata olla kuukausia.
Korvaako Kela juurihoidetun hampaan kruunun?
Kela-korvaus ei pääsääntöisesti kata kruunuja tai siltoja, vaikka itse juurihoito ja paikkaus ovat korvattavia toimenpiteitä yksityisellä puolella.
Yhteenveto: kudoksen määrä ratkaisee
Juurihoidetun hampaan kruunutus on tarpeen silloin, kun hampaasta on menetetty niin paljon kudosta, ettei pelkkä paikka suojaa sitä purentavoimilta. Tämä koskee useimmiten poskihampaita. Ehjä etuhammas pärjää usein ilman kruunua. Ratkaisu tehdään aina hampaan tutkimisen ja röntgenkuvan perusteella, joten keskustele omasta tilanteestasi hammaslääkärin kanssa ennen päätöstä.