Kystan ja juurenkärjen leikkaus hammaskirurgiassa

Kystan ja juurenkärjen leikkaus hammaskirurgiassa

Kun juurihoidetun hampaan kärkeen jää tulehdus tai röntgenkuvassa näkyy leuassa kystaksi epäilty muutos, hammaslääkäri voi ehdottaa kystan tai juurenkärjen leikkausta. Kystan ja juurenkärjen leikkaus hammaskirurgiassa on rutiinitoimenpide, jolla hammas voidaan usein pelastaa ilman poistoa ja implanttia. Tästä artikkelista saat tietää, milloin leikkausta harkitaan, miten se etenee, mitä se maksaa Suomessa ja mitä toipumiselta voi odottaa.

Teksti on tarkoitettu potilaalle, jolle leikkausta on ehdotettu, ja sille, joka haluaa ymmärtää vaihtoehtonsa ennen päätöstä. Hoitopäätös tehdään aina vasta hammaslääkärin tutkimuksen ja kuvien perusteella.

Mitä juurenkärjen leikkaus ja kystan poisto tarkoittavat

Juurenkärjen leikkauksen virallinen nimi on apikoektomia. Siinä ien avataan hampaan juuren kohdalta, luuhun tehdään pieni ikkuna ja juuren kärjestä poistetaan noin 3 mm. Samalla poistetaan juurenkärjen ympärille kertynyt tulehduskudos. Lopuksi juurikanavan pää suljetaan alapuolelta täytteellä, joka on yleensä MTA tai jokin muu biokeraaminen materiaali.

Kysta on nesteen täyttämä, kalvon ympäröimä ontelo leukaluussa. Hammasperäisistä kystista yleisin on radikulaarinen kysta, joka syntyy kuolleen tai tulehtuneen hampaan juurenkärkeen. Viisaudenhampaan kruunun ympärille voi kehittyä follikulaarinen kysta. Keratokysta on harvinaisempi, mutta sillä on taipumus uusiutua, ja siksi sen hoito ja seuranta ovat tarkempia.

Pienet kystat poistetaan kokonaisina kalvoineen (enukleaatio). Suuret kystat voidaan ensin avata ja tyhjentää, jotta paine laskee ja luu alkaa täyttää onteloa (marsupialisaatio). Poistettu kudos lähetetään aina patologille tutkittavaksi.

Milloin juurenkärjen leikkaus on perusteltu

Ensisijainen hoito juurenkärjen tulehdukseen on juurihoito, ja jos se epäonnistuu, seuraava vaihtoehto on usein juurihoidon uusinta. Leikkaus tulee kyseeseen, kun kanavia ei pääse käsittelemään hampaan läpi tai kun uusinnasta ei odoteta apua.

Tyypillinen tilanne on etuhammas, jossa on nastalla tuettu kruunu ja jonka juurenkärkeen jää pari vuotta juurihoidon jälkeen röntgenkuvassa näkyvä varjostuma. Nastan irrottaminen voisi halkaista juuren, ja uuden kruunun hinta tulisi leikkauksen päälle. Apikoektomialla tulehduspesäke hoidetaan juuren kärjestä käsin, eikä kruunuun tarvitse koskea.

Muita perusteita ovat kanavaan katkennut juurihoitoinstrumentti, kalkkeutunut tai voimakkaasti kaartuva kanava sekä jatkuva oireilu, vaikka juurihoito näyttää kuvissa onnistuneelta. Vaihtoehtoja kun tavallinen juurihoito ei riitä on käsitelty tarkemmin artikkelissa juurihoidon vaihtoehdot.

Leikkaus ei ole järkevä, jos juuressa on pitkittäinen murtuma tai jos hampaan kiinnityskudosta on parodontiitin takia hävinnyt niin paljon, ettei hammas pysy tukevana. Tällöin poisto ja implantti tai silta voi olla ennustettavampi ratkaisu.

Näin kystan ja juurenkärjen leikkaus etenee

Ammattilainen aloittaa kuvantamisesta. Hammasröntgen ja usein myös kartiokeilatietokonetomografia eli CBCT näyttävät pesäkkeen koon ja sen etäisyyden esimerkiksi poskiontelosta tai alaleuan hermokanavasta. Kuvantamismenetelmien eroista kerrotaan artikkelissa hammasröntgen – panoraama, bite-wing ja CBCT.

Leikkauspäivän kulku on yleensä tämä:

– Paikallispuudutus, joka riittää lähes aina. Hyvin pelokkaalle potilaalle voidaan antaa rauhoittava esilääkitys.
– Ienläpän avaus ja luuikkunan teko juuren kärjen kohdalle.
– Tulehduskudoksen tai kystan poisto ja juuren kärjen katkaisu.
– Juurikanavan pään puhdistus ultraäänikärjillä ja täyttö.
– Ompeleet, jotka poistetaan yleensä 5-7 päivän kuluttua.

Etuhampaan leikkaus kestää tyypillisesti 45-60 minuuttia. Takahampaiden ja suurten kystien kohdalla aikaa kuluu enemmän. Moni vastaanotto tekee leikkauksen mikroskoopin avulla, mikä on parantanut tuloksia selvästi. Modernilla mikrokirurgisella tekniikalla hoidetuista hampaista noin 85-90 % paranee tutkimusten mukaan. Vanhemmilla menetelmillä onnistumisprosentti jäi huomattavasti pienemmäksi.

Toipuminen ja seuranta

Turvotus on yleensä suurimmillaan 2-3 päivää leikkauksen jälkeen. Huulen tai posken alueelle voi tulla mustelma, varsinkin ikääntyneillä ja verenohennuslääkkeitä käyttävillä. Kylmähaude ensimmäisenä päivänä ja tavalliset särkylääkkeet riittävät useimmille, ja moni palaa toimistotyöhön seuraavana päivänä.

Tupakointi heikentää luun paranemista selvästi. Kokenut kirurgi kysyy siitä aina ja kehottaa pitämään taukoa ainakin muutaman viikon ajan.

Paraneminen näkyy röntgenkuvassa hitaasti. Kontrollikuva otetaan tavallisesti 6-12 kuukauden kuluttua, ja suurten kystien kohdalla luun täyttyminen voi kestää 1-2 vuotta. Lisääntyneestä kivusta, märkivästä erityksestä tai kasvoille leviävästä turvotuksesta on otettava yhteys omaan hoitopaikkaan tai päivystykseen viipymättä.

Hinta, Kela-korvaus ja hoitopaikan valinta

Yksityisellä puolella juurenkärjen leikkaus maksaa ohjeellisesti noin 400-900 €. Hintaan vaikuttavat hampaan sijainti, juurten määrä, mikroskoopin käyttö ja CBCT-kuvaus, joka laskutetaan usein erikseen. Etuhammas on yleensä haarukan edullisemmassa päässä ja alaleuan poskihammas kalleimmassa.

Kela korvaa yksityisestä hammashoidosta vain pienen osan, joten suurin osa kustannuksista jää potilaan maksettavaksi. Julkisella puolella maksu määräytyy toimenpiteen vaativuusluokan mukaan ja on selvästi pienempi, mutta jonot erikoistuneelle kirurgille voivat olla kuukausia pitkiä. Alle 18-vuotiaiden hoito julkisella puolella on maksutonta. Vaativat leikkaukset ohjataan usein sairaalan suu- ja leukakirurgian yksikköön esimerkiksi Helsingissä, Tampereella tai Oulussa.

Suomessa suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri on virallinen erikoisala. Endodontiaa ei ole Suomessa omana erikoisalanaan, mutta monet hammaslääkärit ovat kouluttautuneet mikroskooppiavusteiseen juurihoitoon ja apikoektomiaan. Laillistuksen voi tarkistaa Valviran JulkiTerhikki-rekisteristä. Virossa ja Unkarissa toimenpide voi olla edullisempi, mutta jälkikontrollit ja mahdolliset komplikaatiot hoidetaan silloin Suomessa omalla kustannuksella.

Yleisimmät virheet ja yksi sitkeä myytti

Yleinen myytti on, että kysta pitää aina leikata. Tavallinen röntgenkuva ei pysty luotettavasti erottamaan kystaa tulehduskudoksesta eli granuloomasta. Suuri osa juurenkärjen pesäkkeistä paranee pelkällä huolellisella juurihoidolla, ja siksi leikkaukseen siirrytään yleensä vasta, kun paranemista on seurattu.

Toinen väärinkäsitys on, että implantti on aina varmempi kuin oman hampaan pelastaminen. Hyvin tehty apikoektomia säästää oman juuren ja luun, ja se on yleensä selvästi implanttia edullisempi.

Kolme virhettä toistuu potilailla usein:

Kontrollikuva jätetään väliin, koska hammas ei oireile. Hiljainen uusiutuminen huomataan silloin vasta, kun luuta on jo hävinnyt.

Leikkauspaikkaa ei kysytä etukäteen. Kannattaa kysyä suoraan, käytetäänkö mikroskooppia ja ultraäänipreparointia ja otetaanko CBCT-kuva.

Hammasta pureskellaan liian aikaisin. Ommeltua aluetta kannattaa säästellä ensimmäisen viikon ajan.

UKK

Sattuuko juurenkärjen leikkaus?
Itse toimenpide tehdään puudutettuna eikä yleensä tunnu kivuliaalta. Jälkikipu on useimmilla lievää tai kohtalaista ja helpottaa 2-4 päivässä tavallisilla särkylääkkeillä.

Voiko juurenkärjen leikkauksen uusia?
Uusintaleikkaus on mahdollinen, mutta sen ennuste on heikompi kuin ensimmäisen. Jos juuri lyhenee liikaa, hammas menettää tukeaan, ja silloin poisto ja implantti tai silta voi olla parempi vaihtoehto.

Onko kysta vaarallinen?
Useimmat hammasperäiset kystat ovat hyvänlaatuisia, mutta kasvaessaan ne voivat ohentaa luuta ja siirtää hampaita. Siksi poistettu kudos tutkitaan aina laboratoriossa, ja jokainen löydös arvioidaan yksilöllisesti.

Lopuksi: kysy ennuste ennen päätöstä

Juurenkärjen leikkaus ja kystan poisto ovat hyvin tutkittuja toimenpiteitä, joilla oma hammas voidaan usein säilyttää vuosiksi. Pyydä ennen päätöstä hammaslääkäriltä arvio siitä, millä todennäköisyydellä hammas paranee, ja vertaa sitä uusinnan, poiston ja implantin hintaan ja ennusteeseen.

Varaa kontrollikuva valmiiksi 6-12 kuukauden päähän. Äkillisesti paheneva kipu tai turvotus on aina syy hakeutua päivystykseen.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista