Ienvetäytymä huolestuttaa usein vasta siinä vaiheessa, kun hammas alkaa vihlaista kylmästä tai peilistä huomaa hampaan näyttävän aiempaa pidemmältä. Tämä artikkeli on kirjoitettu aikuisille, jotka ovat huomanneet ikenensä vetäytyneen tai saaneet asiasta maininnan tarkastuksessa. Siinä käydään läpi, mistä ienvetäytymä johtuu, mitä siitä seuraa hoitamattomana ja millaisia hoitovaihtoehtoja Suomessa on tarjolla.
Mitä ienvetäytymässä tapahtuu
Ienvetäytymässä ienreuna siirtyy kohti hampaan juurta, jolloin juuren pinta paljastuu. Juuren pintaa ei suojaa kiille vaan ohut juurisementti, jonka alla on dentiini. Siksi paljastunut juuri reagoi herkemmin lämpötilaan, happoihin ja harjaukseen.
Vetäytymä voi olla yhden hampaan kohdalla vain millin luokkaa tai koskea laajasti koko hammaskaarta. Hammaslääkäri mittaa sen yleensä millimetreinä kiille-sementtirajasta ienreunaan. Samalla mitataan ientaskujen syvyys, koska pelkkä vetäytymä ja tulehduksesta johtuva kiinnityskudoksen tuhoutuminen ovat eri asioita.
Nykyinen kansainvälinen luokittelu (Cairo RT1-RT3) arvioi ennen kaikkea sitä, onko hampaiden välistä kiinnityskudosta menetetty. Se ratkaisee pitkälti, kuinka hyvin vetäytymää voidaan korjata kirurgisesti.
Ienvetäytymän yleisimmät syyt
Syitä on harvoin vain yksi. Tavallisin yhdistelmä on ohut ienkudos ja liian voimakas harjaus. Ohut, läpikuultava ien on perinnöllinen ominaisuus, ja sellainen ien vetäytyy herkemmin kuin paksu ja tukeva ien samalla rasituksella.
Parodontiitti on toinen pääsyy. Kun kiinnityskudossairaus tuhoaa hammasta ympäröivää luuta, ien seuraa luun mukana alaspäin. Tällöin vetäytymä näkyy usein useiden hampaiden kohdalla ja myös hampaiden välissä. Ientulehduksen tunnistamisesta ja hoidosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa ientulehduksen oireet ja hoito.
Muita tunnettuja tekijöitä ovat oikomishoidossa hampaan siirtyminen ohuen luun ulkopuolelle, huulijänteen tai kielijänteen veto ienreunaan, kieli- tai huulikorut sekä tupakointi. Tupakka on erityisen petollinen, koska se peittää tulehduksen merkkejä: ikenet eivät vuoda verta, vaikka kudos tuhoutuu.
Hampaiden narskuttelun yhteys ienvetäytymään on kiistanalaisempi. Narskuttelu aiheuttaa kuitenkin hammaskaulojen kiilamaisia kulumia, jotka usein esiintyvät vetäytymän kanssa. Narskuttelun tutkimisesta ja hoidosta lisää artikkelissa hampaiden narskuttelu ja bruksismi.
Seuraukset, jos vetäytymää ei hoideta
Lievä ja vakaa vetäytymä ei välttämättä vaadi mitään muuta kuin seurantaa. Ongelmia syntyy, kun vetäytymä etenee tai paljastunut juuri jää huonolle hoidolle.
Tyypillisin haitta on vihlonta kylmästä juomasta, hengitysilmasta talvipakkasella tai hammasharjan kosketuksesta. Juuren pinta myös reikiintyy helpommin kuin kiille, joten juurikaries on yleinen ongelma erityisesti yli 60-vuotiailla ja niillä, joilla on kuiva suu lääkityksen vuoksi.
Etuhampaissa vetäytymä on myös esteettinen kysymys. Pitkältä näyttävä hammas ja hampaiden väliin syntyvät tummat kolmiot häiritsevät monia enemmän kuin vihlonta. Pitkälle edenneenä parodontiittiin liittyvä vetäytymä voi johtaa hampaan heilumiseen ja lopulta hampaan menetykseen.
Ienvetäytymän hoitovaihtoehdot
Hoito valitaan sen mukaan, mikä vetäytymän aiheutti, eteneekö se ja mitä potilas itse haluaa. Kokenut hammaslääkäri katsoo ensin, onko taustalla aktiivinen tulehdus, koska kirurgiaa ei tehdä tulehtuneeseen kudokseen.
Konservatiivinen hoito riittää useimmille. Siihen kuuluvat harjaustekniikan korjaus, pehmeä harja, fluorilakkaus vastaanotolla (tyypillisesti 20-50 € yksityisellä) ja vihlontaa lievittävät hammastahnat, kuten Sensodyne- tai Elmex Sensitive -sarjan tuotteet. Hammaskaulan kuluma voidaan myös paikata yhdistelmämuovilla, mikä suojaa juurta ja vähentää vihlontaa.
Parodontaalinen hoito on ensisijaista, jos vetäytymän taustalla on parodontiitti. Siihen kuuluu syvien ientaskujen puhdistus ja säännöllinen ylläpitohoito suuhygienistillä 3-6 kuukauden välein.
Kirurginen peittäminen tulee kyseeseen, kun vetäytymä etenee, vihlonta ei hallitse tai kyseessä on esteettinen haitta etualueella. Yleisin menetelmä on sidekudossiirre, joka otetaan yleensä kitalaesta ja asetetaan paljastuneen juuren päälle. Vaihtoehtona käytetään eläinperäisiä kollageenimatriiseja, kuten Geistlich Mucograftia, jolloin kitalakeen ei tarvita toista haavaa. Toimenpiteen tekee yleensä parodontologiaan perehtynyt hammaslääkäri, ja yhden alueen hinta yksityisellä on usein noin 600-1500 € materiaaleista riippuen. Erikoishammaslääkärin roolista kerrotaan artikkelissa parodontologi ja sen vastaanotto.
Kirurgian tulos on paras, kun hampaiden välinen kiinnityskudos on tallella (RT1-tyyppi). Jos välistäkin luuta on menetetty, täydellistä peittoa ei yleensä saavuteta. Tämä kannattaa tietää ennen kuin odotukset nousevat liian korkeiksi.
Julkinen vai yksityinen hoito ja Kela-korvaus
Hyvinvointialueiden suun terveydenhuolto hoitaa parodontiitin ja vihlonnan perushoidon, ja asiakasmaksut ovat kohtuullisia. Puhtaasti esteettinen ienkirurgia ei yleensä kuulu julkisen puolen kiireellisyysjärjestykseen, joten jonot voivat olla pitkiä tai hoitoa ei tarjota lainkaan.
Yksityisellä Kela korvaa osan tutkimuksista ja hoitotoimenpiteistä, mutta korvaukset ovat pieniä suhteessa todellisiin hintoihin. Pyydä aina kirjallinen hinta-arvio ennen kirurgista hoitoa. Hoitomatkat Viroon tai Unkariin voivat näyttää edullisilta, mutta ienkirurgiassa jälkitarkastukset ja mahdolliset komplikaatiot kannattaa hoitaa lähellä kotia.
Yleisimmät virheet ienvetäytymän kanssa
Ensimmäinen virhe on harjata entistä kovemmin, kun hammaskaula vihloo tai tuntuu ”likaiselta”. Se kiihdyttää vetäytymää. Sähköhammasharjassa painetunnistin, jollainen on useimmissa Oral-B- ja Philips Sonicare -malleissa, auttaa huomaamaan liian voimakkaan otteen.
Toinen virhe on tulkita vuotamattomat ikenet merkiksi terveydestä. Tupakoitsijalla tai nuuskaajalla tämä ei päde, ja tulehdus voi edetä huomaamatta.
Kolmas virhe on jättää vihlova hammas omaan arvoonsa. Vihlonta voi johtua myös reiästä, haljenneesta hampaasta tai vuotavasta paikasta, ja ne vaativat aivan muuta hoitoa.
Myytti: ien kasvaa takaisin itsestään
Netissä kiertää väitteitä, että öljyvedot, yrttitahnat tai tietyt vitamiinit saisivat ikenen kasvamaan takaisin. Vetäytynyt ien ei palaa paikalleen itsestään. Tulehduksen rauhoittuessa turvonnut ien voi kiinteytyä ja näyttää hieman paremmalta, mutta menetettyä kudosta ei synny uudelleen ilman kirurgiaa.
Toinen sitkeä uskomus on, että kova harja puhdistaa paremmin. Pehmeä harja ja oikea tekniikka poistavat plakin yhtä hyvin ja säästävät ientä.
UKK
Voiko ienvetäytymän pysäyttää?
Useimmiten kyllä. Kun syy, kuten liian voimakas harjaus tai parodontiitti, saadaan hallintaan, vetäytymä yleensä pysähtyy. Hammaslääkäri seuraa tilannetta mittauksilla ja valokuvilla tarkastusten yhteydessä.
Sattuuko ienkirurgia?
Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, eikä sen aikana tunnu kipua. Jälkikipu kestää tyypillisesti 3-7 päivää, ja kitalaen siirreottokohta on usein aremmat kuin itse hoitoalue.
Pitääkö kaikki vetäytymät hoitaa?
Ei. Lievä, oireeton ja pysyvä vetäytymä voidaan jättää seurantaan. Hoidon tarpeen arvioi aina hammaslääkäri tutkimuksen perusteella.
Ienvetäytymä hallintaan ajoissa
Ienvetäytymä on yleinen, ja useimmiten sen saa pysäytettyä kotihoidon korjauksella ja säännöllisellä seurannalla. Kirurginen hoito on mahdollinen silloin, kun vetäytymä etenee tai haittaa ulkonäköä. Hakeudu tarkastukseen, jos huomaat ienreunan siirtyvän tai hampaan vihlovan. Jos sinulla on voimakas kipu, turvotusta tai hammas alkaa yllättäen heilua, ota yhteyttä hammaslääkäripäivystykseen.