Hampaiden oikominen lapsille on aihe, joka nostaa vanhemmille väistämättä kysymyksen: milloin oikominen pitäisi oikeasti aloittaa, ja onko heti reagointi tarpeen jos lapsen hampaat näyttävät menevän ristiin? Vastaus ei ole yksiselitteinen ”tietyssä iässä”, vaan riippuu siitä, minkälaisesta purentaongelmasta on kyse – ja juuri siksi asia kannattaa selvittää ajoissa, ei vasta kun kaikki pysyvät hampaat ovat puhjenneet.
Milloin lapsen hampaiden oikominen kannattaa aloittaa?
Suomen Hammaslääkäriliiton ja alan asiantuntijoiden yleinen suositus on, että lapsen purentaa arvioidaan ensimmäisen kerran oikomishoidon näkökulmasta noin 7 vuoden iässä. Tässä vaiheessa suussa on sekä maitohampaita että ensimmäisiä pysyviä hampaita, mikä antaa hammaslääkärille riittävästi tietoa leukojen kasvusuunnasta ja mahdollisista purentavirheistä.
Tämä ei tarkoita, että jokainen 7-vuotias tarvitsisi oikomiskojeen. Suurin osa lapsista ei tarvitse mitään toimenpiteitä tässä vaiheessa – kyse on seurannasta. Osalla lapsista kuitenkin havaitaan jo tässä iässä ongelmia, joiden hoitaminen kannattaa aloittaa ennen kuin kaikki pysyvät hampaat ovat puhjenneet, koska leukojen kasvua on vielä mahdollista ohjata.
Ensimmäinen oikomistarkastus – miksi juuri 7 vuoden iässä?
Seitsemän vuoden iässä hammaslääkäri pystyy arvioimaan esimerkiksi leukojen kokoeroa, hampaiden tilanpuutetta ja purennan poikkeamia paremmin kuin myöhemmin, kun kasvu on jo suurelta osin ohi. Tarkastus itsessään on nopea, usein osa tavallista lasten hammastarkastusta, ja kestää yleensä 15–30 minuuttia.
Käytännössä tilanne näyttäytyy usein näin: lapsen alaleuka on selvästi taaempana kuin yläleuka, tai etuhampaat eivät kohtaa lainkaan puraistaessa. Vanhempi saattaa huomata tämän itsekin, mutta moni purentavirhe ei näy paljaalla silmällä – esimerkiksi ahtaus tulee esiin vasta kun pysyvät hampaat alkavat puhjeta eikä tilaa riitä.
Jos tarkastuksessa ei löydy huomionarvoista, seuraava arvio tehdään yleensä muutaman vuoden päästä, kun lisää pysyviä hampaita on puhjennut.
Kaksivaiheinen oikomishoito – mitä se käytännössä tarkoittaa?
Osalle lapsista suositellaan niin sanottua kaksivaiheista oikomishoitoa. Ensimmäinen vaihe ajoittuu yleensä 7–10 ikävuoden tienoille ja keskittyy leukojen kasvun ohjaamiseen – esimerkiksi silloin, kun leukojen kokoero on merkittävä tai suu on selvästi liian ahdas kaikille tuleville hampaille. Tässä vaiheessa käytetään usein irrotettavia kojeita tai laajennuslaitteita.
Toinen vaihe toteutetaan myöhemmin, tyypillisesti 11–14 vuoden iässä, kun suurin osa pysyvistä hampaista on puhjennut. Tällöin käytetään useimmiten kiinteitä oikomiskojeita eli hammasrautoja, ja tavoitteena on hampaiden lopullinen asemointi.
Kaikki lapset eivät tarvitse kumpaakaan vaihetta erikseen – monelle riittää yksi oikomisjakso siinä vaiheessa, kun kaikki pysyvät hampaat ovat puhjenneet, tyypillisesti 11–13-vuotiaana. Se, tarvitaanko varhaista puuttumista vai voidaanko odottaa, on aina yksilöllinen arvio, jonka tekee oikomishoitoon perehtynyt hammaslääkäri tai ortodontti.
Yleisimmät merkit, jotka voivat viitata oikomishoidon tarpeeseen
Vanhemman on hyvä tietää, mitkä merkit kannattaa mainita hammaslääkärille tarkastuksen yhteydessä:
Selvä tilanpuute. Pysyvät hampaat puhkeavat vinoon tai päällekkäin, koska leukaan ei mahdu riittävästi tilaa.
Risti- tai avopurenta. Ylä- ja alahampaat eivät kohtaa normaalisti, tai etuhampaiden väliin jää rako puraistaessa.
Poikkeava purenta sivulta katsottuna. Ylähampaat ovat huomattavasti alahampaiden edessä tai päinvastoin.
Pitkittynyt tutin tai peukalon imeminen. Tavat, jotka jatkuvat yli 4–5-vuotiaaksi, voivat vaikuttaa hampaiston ja leukojen kehitykseen.
Maitohampaan ennenaikainen menetys. Tämä voi aiheuttaa viereisten hampaiden siirtymistä ja tilanpuutetta pysyville hampaille.
Yhtäkään näistä ei kannata diagnosoida itse – ne ovat asioita, joita hammaslääkäri arvioi kokonaisuutena osana lapsen normaalia hammastarkastusta.
Mitä oikomishoito maksaa, ja korvaako Kela sitä?
Suomessa lasten hammashoito julkisella puolella on maksutonta alle 18-vuotiaille, ja tämä koskee myös oikomishoitoa silloin, kun kunnan hammashoitola arvioi purentavirheen olevan riittävän merkittävä lääketieteellisin perustein hoidettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että selkeät purentaongelmat – kuten voimakas ahtaus, ristipurenta tai merkittävä leukojen kokoero – hoidetaan usein julkisella puolella ilman kustannuksia perheelle, joskin jonotusajat vaihtelevat kunnittain.
Yksityisellä puolella oikomishoito on maksullista, ja hintahaarukka riippuu hoidon laajuudesta ja kojetyypistä. On hyvä tietää, että Kelan sairausvakuutuskorvaus ei kata oikomishoitoa samalla tavalla kuin esimerkiksi tarkastuksia tai paikkauksia – oikomishoito on suurelta osin korvausjärjestelmän ulkopuolella, joten yksityisellä puolella tehtävän hoidon kustannukset jäävät pääosin perheen maksettaviksi. Tarkemman tiedon Kelan korvauskäytännöistä hammashoidossa yleisemmin löytää aiheeseen erikoistuneesta lähteestä.
Yleinen myytti: oikomista kannattaa odottaa, kunnes kaikki pysyvät hampaat ovat puhjenneet
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä. Todellisuudessa osa purentaongelmista on huomattavasti helpompi ja nopeampi korjata silloin, kun leuat vielä kasvavat – esimerkiksi leukojen kokoeroon liittyvät ongelmat. Jos näiden hoito viivästyy liikaa, ainoa vaihtoehto voi myöhemmin olla laajempi ja pidempikestoinen hoito, joissain tapauksissa jopa leukakirurgiaan yhdistetty oikomishoito aikuisiällä.
Toisaalta ei pidä ajatella myöskään toiseen suuntaan – että kaikki lapset tarvitsisivat varhaista oikomishoitoa. Suurin osa purentavirheistä hoidetaan sopivasti vasta siinä vaiheessa, kun pysyvät hampaat ovat puhjenneet, ja turha varhainen puuttuminen voi pidentää hoitoaikaa ilman todellista hyötyä. Juuri siksi ammattilaisen tekemä arvio on tärkeämpi kuin kiinteä ikäraja.
UKK – usein kysyttyä lasten oikomishoidosta
Missä iässä lapsen hampaiden oikominen pitäisi viimeistään tarkistaa?
Ensimmäinen oikomishoitoon liittyvä arvio kannattaa tehdä noin 7 vuoden iässä, vaikka varsinaista hoitoa ei silloin vielä aloitettaisikaan. Tämä voidaan usein yhdistää tavalliseen hammastarkastukseen.
Tarvitseeko jokainen lapsi hammasraudat jossain vaiheessa?
Ei. Vain osalla lapsista on purentavirhe, joka vaatii oikomishoitoa. Moni lapsi kasvaa ilman tarvetta minkäänlaiseen oikomiskojeeseen.
Onko oikominen lapsena aina ilmaista?
Julkisella puolella lääketieteellisin perustein hoidettava oikomishoito on alle 18-vuotiaille maksutonta, mutta yksityisellä puolella toteutettu oikomishoito on maksullista eikä kuulu tavanomaisen Kela-korvauksen piiriin.
Yhteenveto
Lapsen hampaiden oikomisen oikea aloitusajankohta ei ole kiinteä ikäraja, vaan yksilöllinen arvio, joka tehdään yleensä ensimmäisen kerran noin 7-vuotiaana ja tarvittaessa uudelleen myöhemmin lapsuuden aikana. Osa purentaongelmista kannattaa hoitaa varhain leukojen kasvun ollessa vielä kesken, kun taas suuri osa lapsista tarvitsee oikomishoitoa vasta siinä vaiheessa, kun pysyvät hampaat ovat puhjenneet. Tärkeintä on, että purentaa seurataan säännöllisesti osana lapsen hammashoitoa, jolloin mahdolliset ongelmat huomataan ajoissa ja hoito voidaan suunnitella juuri kyseisen lapsen tarpeiden mukaan. Yksilöllisissä kysymyksissä lapsen purennasta ja oikomishoidon tarpeesta kannattaa aina kääntyä lasten hammashoitoon perehtyneen hammaslääkärin puoleen, sillä vain kliininen tutkimus antaa luotettavan vastauksen. Jos oikomishoidon tarve jää huomaamatta lapsuudessa, vaihtoehdot löytyvät onneksi myös myöhemmin – oikomishoito on mahdollista aloittaa myös aikuisiällä.
