Hammastahnan fluoripitoisuus lapselle eri iässä

Hammastahnan fluoripitoisuus lapselle eri iässä

Hammastahnan fluoripitoisuus lapselle mietityttää vanhempia usein jo silloin, kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa noin puolen vuoden iässä. Kaupan hyllyllä on tahnoja, joissa on 500, 1000 ja 1450 ppm fluoria, ja pakkausten ikäsuositukset vaihtelevat merkistä toiseen. Tässä artikkelissa käydään läpi, millaista hammastahnaa lapselle käytetään eri iässä, kuinka paljon tahnaa harjalle laitetaan ja missä tilanteissa yleinen ohje ei sellaisenaan päde.

Miksi fluori on lapsen hampaille niin tärkeä

Fluori vahvistaa kiillettä ja auttaa korjaamaan karieksen aiheuttamia alkavia vaurioita. Vaikutus syntyy pääasiassa paikallisesti: kun hampaan pinnalla on toistuvasti pieni määrä fluoria, kiille kestää paremmin happohyökkäyksiä.

Maitohampaiden kiille on ohuempaa kuin pysyvien hampaiden. Reikä voi edetä maitohampaassa hermoon asti muutamassa kuukaudessa. Säännöllinen harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä on siksi tehokkain ja halvin tapa ehkäistä kariesta. Laajemmin kotihoitoa ja ruokavaliota käsitellään artikkelissa lasten karieksen ehkäisy.

Hammastahnan fluoripitoisuus lapselle iän mukaan

Suomessa noudatetaan Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan fluorihammastahnan käyttö aloitetaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Pitoisuuden lisäksi ratkaisevaa on tahnan määrä, koska pieni lapsi nielee suuren osan siitä.

Alle 3-vuotiaat: tahnassa 1000 ppm fluoria, harjaus kahdesti päivässä. Tahnaa laitetaan riisinjyvän verran tai ohut sively harjaksille. Aikuinen harjaa.

3-5-vuotiaat: 1000-1450 ppm, määrä enintään herneen kokoinen nokare. Aikuinen harjaa edelleen tai ainakin jälkiharjaa.

6-vuotiaasta alkaen: tavallinen 1450 ppm fluoria sisältävä tahna, noin 1-2 cm harjaksille. Vanhempi tarkistaa harjausjäljen vielä alakouluikään asti, sillä hienomotoriikka riittää kunnolliseen harjaukseen yleensä vasta 9-10 vuoden iässä.

Jos pakkauksessa ei lue ppm-lukua suoraan, katso ainesosaluetteloa. Natriumfluoridi 0,32 % vastaa noin 1450 ppm:ää ja 0,22 % noin 1000 ppm:ää. Tahnoja voi vertailla esimerkiksi hammastahnojen tuotealueella, mutta merkkiä tärkeämpää on aina fluorin määrä.

Myytti: lastentahna on aina turvallisin valinta

Moni vanhempi ostaa automaattisesti ”lasten” tahnan, jossa on mansikanmakua ja piirroshahmo. Osa näistä sisältää vain 500 ppm fluoria tai ei fluoria lainkaan. Vähäfluorinen tahna oli aiemmin Suomessakin suositus, mutta tutkimusnäyttö osoitti, että 500 ppm ei ehkäise kariesta riittävästi.

Turvallisuus syntyy siis oikeasta annostelusta, ei matalasta pitoisuudesta. Riisinjyvän kokoinen määrä 1000 ppm:n tahnaa sisältää niin vähän fluoria, ettei sen nieleminen aiheuta riskiä tavallisessa käytössä. Fluoriton ”luonnontahna” puolestaan jättää maitohampaat käytännössä ilman suojaa.

Makeat ja hedelmäiset maut voivat lisäksi houkutella lasta syömään tahnaa. Miedosti mintun makuinen tahna toimii monella perheellä paremmin kuin odottaisi.

Poikkeukset ja rajatapaukset

Standardiohje sopii useimmille lapsille, mutta ei kaikille. Hammaslääkäri tai suuhygienisti arvioi karies­riskin ensin ja säätää fluorin käyttöä sen mukaan.

Jos lapsella on jo useita reikiä tai alkavia valkoisia kiillevaurioita, julkisessa hammashoitolassa annetaan yleensä fluorilakkaus 2-4 kertaa vuodessa. Lakassa (esim. Duraphat) on fluoria 22 600 ppm, ja ammattilainen levittää sen hampaille ohuena kerroksena. Alle 18-vuotiaille julkinen hammashoito ja nämä toimenpiteet ovat maksuttomia.

Juomaveden fluoripitoisuus kannattaa selvittää, jos perheellä on oma porakaivo. Erityisesti Kaakkois-Suomen rapakivialueilla kaivovedessä voi olla luontaisesti runsaasti fluoria. Silloin tahnan määrästä kannattaa sopia hammaslääkärin kanssa, jotta riski hampaiden fluoroosiin eli kiilteen valkoisiin läiskiin ei kasva.

Fluoritabletteja ei Suomessa suositella lapsille rutiininomaisesti. Niitä käytetään vain erityistilanteissa ammattilaisen ohjeella. Vahvoja 5000 ppm:n reseptitahnoja määrätään tavallisesti vasta yli 16-vuotiaille, joilla kariesriski on suuri.

Näin harjaus fluoritahnalla onnistuu käytännössä

Neuvolan ja hammashoitolan ammattilaiset neuvovat usein saman yksinkertaisen rutiinin, joka toimii vauvasta kouluikään:

1. Laita harjaan ikään sopiva määrä tahnaa, ei sen enempää.
2. Harjaa kaikki pinnat noin kaksi minuuttia, aamulla ja illalla.
3. Anna lapsen sylkeä vaahto pois heti, kun hän oppii sen (yleensä noin 3-vuotiaana).
4. Älä huuhtele suuta vedellä, jotta fluori jää vaikuttamaan.
5. Iltaharjauksen jälkeen ei enää maitoa, mehua eikä välipaloja.

Tyypillinen tilanne: taaperon iltaharjaus muuttuu painiksi, ja vanhempi luovuttaa puolen minuutin jälkeen. Usein auttaa, kun lapsi makaa selällään sylissä tai vanhempi seisoo hänen takanaan peilin edessä. Silloin hampaat näkyvät hyvin, ja harjaus käy nopeammin. Puolen minuutin kunnollinen harjaus fluoritahnalla on parempi kuin kahden minuutin taistelu ilman tahnaa.

Yleisimmät virheet lapsen hammastahnan kanssa

Liikaa tahnaa harjalla. Mainoskuvien täysi harjaspituus on aikuisen annos. Pienelle lapselle se on moninkertainen määrä, ja suuri osa niellään.

Suun huuhtelu harjauksen jälkeen. Vesilasillinen huuhtelee fluorin pois ja heikentää tahnan tehoa merkittävästi. Pelkkä sylkeminen riittää.

Liian aikainen itsenäinen harjaus. 5-vuotias voi harjata itse, mutta jälkiharjaus kuuluu vanhemmalle. Takahampaiden purupinnat ja ienrajat jäävät lapselta helposti puhdistamatta.

UKK

Mitä teen, jos lapsi nielee hammastahnaa?
Ikään sopivan määrän nieleminen on vaaratonta, eikä se vaadi toimenpiteitä. Jos lapsi on syönyt suuren määrän tahnaa suoraan tuubista, soita Myrkytystietokeskukseen (09 471 977), joka neuvoo tilanteen mukaan.

Milloin lapsi voi siirtyä aikuisten hammastahnaan?
Kun lapsi osaa sylkeä tahnan pois, 1450 ppm:n tahnaa voi käyttää herneen kokoisena määränä jo 3-5-vuotiaana. Viimeistään kouluikäiselle suositellaan tavallista 1450 ppm:n tahnaa.

Riittääkö ksylitoli fluorin korvaajaksi?
Ei riitä. Ksylitoli vähentää kariesbakteerien määrää ja on hyvä lisä aterioiden jälkeen, mutta se ei vahvista kiillettä kuten fluori. Paras tulos syntyy käyttämällä molempia.

Yhteenveto ja seuraava askel

Hammastahnan fluoripitoisuus lapselle on Suomessa 1000 ppm alle 3-vuotiaille ja 1000-1450 ppm sitä vanhemmille, ja kouluikäisestä alkaen käytetään 1450 ppm:n tahnaa. Fluorin määrää säädellään ensisijaisesti tahnan määrällä: alle 3-vuotiaalle riisinjyvä, 3-5-vuotiaalle herne. Huuhtelua harjauksen jälkeen ei tarvita.

Lapsen hampaat tarkastetaan ensimmäisen kerran tavallisesti julkisessa hammashoitolassa tai neuvolan suun terveystarkastuksessa, ja ajoituksesta kerrotaan lisää artikkelissa lasten ensimmäinen hammaslääkärikäynti. Jos lapsella on oma kaivovesi, jo todettuja reikiä tai olet epävarma tahnan valinnasta, kysy lapsen omalta hammaslääkäriltä tai suuhygienistiltä. Jos lapsella on voimakasta hammassärkyä, poskessa turvotusta tai hammas on vaurioitunut kaatumisessa, ota heti yhteyttä hammaslääkäripäivystykseen.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista