Hammashoidon kustannukset eläkeläiselle voivat yllättää. Vuosia pärjänneet hampaat alkavat vaatia paikkauksia, juurihoitoja tai proteesin, ja samaan aikaan tulot ovat pienemmät kuin työiässä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä hoito maksaa julkisella ja yksityisellä puolella, mitä tukia eläkeläinen voi saada ja miten suurimmat menot voi suunnitella etukäteen. Kun tiedät nämä asiat, voit tehdä hoitopäätökset rahatilanteen eikä pelkän hätätilanteen perusteella.
Hinnat ja korvaukset muuttuvat vuosittain, joten tässä mainitut summat ovat suuntaa antavia. Tarkista ajantasaiset maksut omalta hyvinvointialueeltasi ja Kelan sivuilta.
Julkisen hammashoidon maksut eläkeläiselle
Julkisen hammashoidon järjestää oma hyvinvointialue, esimerkiksi Pirkanmaan tai Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Asiakasmaksut perustuvat asiakasmaksulakiin, ja laissa on määritelty niiden enimmäismäärät. Hyvinvointialue voi periä lain sallimaa vähemmän, mutta ei enempää.
Käyntimaksu on yleensä noin 13-15 euroa hammaslääkärillä ja hieman vähemmän suuhygienistillä. Sen lisäksi maksetaan toimenpiteistä vaativuuden mukaan. Tavallinen hammaspaikkaus maksaa julkisella puolella yleensä noin 20-60 euroa ja juurihoito noin 40-130 euroa. Suun tutkimus röntgenkuvineen jää yleensä muutamiin kymmeniin euroihin.
Proteeseista julkisella puolella maksetaan kiinteä maksu, joka on tavallisesti noin 200-280 euroa proteesia kohden. Kruunuista ja silloista peritään lisäksi hammastekniset kulut, ja ne voivat nostaa loppusumman useisiin satoihin euroihin.
Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa kiireettömään hoitoon voi joutua jonottamaan kuukausia. Lain mukaan hoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa, mutta käytännössä aikaa kuluu usein sen verran. Pienemmillä paikkakunnilla jonot ovat joskus lyhyempiä ja joskus selvästi pidempiä.
Yksityinen hammashoito ja Kela-korvaus
Yksityisellä hammasvastaanotolla pääsee hoitoon nopeammin, mutta hinnat ovat moninkertaiset. Suuntaa antavasti:
– hampaiden tarkastus ja tutkimus: 60-130 €
– hammaskiven poisto: 80-180 €
– yhden pinnan paikkaus: 100-250 €
– juurihoito kokonaisuutena: 500-1 200 €
– kokoproteesi yhteen leukaan: 1 200-2 500 €
Hammashoidon Kela-korvaus on pienentynyt viime vuosina selvästi. Kela korvaa nykyään lähinnä suun tutkimuksen kerran kalenterivuodessa ja vain osan muista toimenpiteistä. Korvaus on kiinteä euromäärä, joka on paljon pienempi kuin hoidon todellinen hinta. Hammasteknisiä kuluja, kuten proteesien, kruunujen ja siltojen valmistusta, Kela ei pääsääntöisesti korvaa. Poikkeuksen tekevät rintamaveteraanit.
Ajantasaiset korvauskohteet on koottu artikkeliin Kela-korvaus hammashoidosta. Useimmat yksityiset vastaanotot vähentävät korvauksen suoraan laskusta, kun näytät Kela-kortin.
Tuet ja helpotukset, joita eläkeläinen voi hakea
Pienituloisen eläkeläisen kannattaa tietää, että julkisen hammashoidon maksuja voi saada alennettua. Asiakasmaksulain mukaan hyvinvointialueen on alennettava maksua tai jätettävä se perimättä, jos maksu vaarantaa asiakkaan toimeentulon. Alennusta ei saa automaattisesti, vaan sitä haetaan hyvinvointialueelta vapaamuotoisesti tai sen omalla lomakkeella. Hakemukseen liitetään tiedot tuloista ja menoista.
Toinen vaihtoehto on Kelan perustoimeentulotuki. Siinä julkisen terveydenhuollon maksut, myös hammashoidon maksut, voidaan huomioida menoina. Yksityistä hoitoa toimeentulotuella katetaan vain poikkeustapauksissa, yleensä silloin kun julkinen puoli ei pysty järjestämään välttämätöntä hoitoa ajoissa. Lisäksi hyvinvointialueelta voi hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea esimerkiksi proteesiin.
Rintamaveteraanit saavat julkisen hammashoidon maksutta, ja Kela korvaa heille myös proteesikuluja. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa olevan iäkkään suun hoito kuuluu usein hoitomaksuun tai järjestetään erikseen. Asia kannattaa tarkistaa hoitopaikasta.
Myytti: hammashoito kerryttää maksukattoa
Yleinen väärinkäsitys on, että hammashoidon maksut kerryttävät terveydenhuollon vuotuista asiakasmaksukattoa samalla tavalla kuin terveyskeskuslääkärin käynnit. Näin ei ole. Suun terveydenhuollon maksut eivät kerry maksukattoon, joten hammaslääkärissä maksetaan, vaikka katto olisi jo täyttynyt muista käynneistä.
Tämä selittää, miksi paljon hoitoa tarvitsevan eläkeläisen hammashoitolasku voi nousta julkisellakin puolella satoihin euroihin vuodessa. Siksi juuri hammashoidon kohdalla maksun alentamista kannattaa hakea.
Proteesi, implantti vai oman hampaan säilyttäminen
Suurimmat yksittäiset menot syntyvät yleensä puuttuvien hampaiden korvaamisesta. Kokenut hammaslääkäri katsoo ensin, voiko omia hampaita säilyttää juurihoidolla ja paikkauksella. Se on lähes aina halvempaa kuin hampaan poisto ja korvaaminen.
Kokoproteesin voi teettää myös suoraan erikoishammasteknikolla ilman hammaslääkärin lähetettä, kun suu on hampaaton ja terve. Hinta on usein edullisempi kuin hammaslääkäriaseman kautta. Jos suussa on vielä omia hampaita tai limakalvoilla muutoksia, tarvitaan ensin hammaslääkärin tutkimus. Vaihtoehdot on esitelty tarkemmin artikkelissa hammasproteesit – kokonaiset ja osittaiset vaihtoehdot.
Implantti maksaa yksityisellä puolella yleensä 2 000-4 000 euroa hampaalta, eikä Kela korvaa sitä. Julkisella puolella implantteja tehdään lähinnä lääketieteellisin perustein, esimerkiksi syöpähoitojen jälkeen. Hoitomatka Tallinnaan tai Budapestiin voi tulla 30-50 prosenttia halvemmaksi. Jälkitarkastukset ja mahdolliset komplikaatiot on kuitenkin hoidettava Suomessa omalla kustannuksella. EU-maissa saadusta yksityisestä hoidosta Kela korvaa saman verran kuin vastaavasta hoidosta Suomessa.
Yleisimmät virheet hammashoidon kustannuksissa
Ensimmäinen virhe on jättää säännölliset tarkastukset väliin säästösyistä. Tyypillinen tilanne on, että eläkkeelle jäänyt käy hammaslääkärissä vasta kovan kivun vuoksi. Silloin pieni reikä on jo edennyt juurihoitoa vaativaksi tai hammas on menetetty. Noin 15-30 euron tarkastus julkisella puolella voi säästää satoja euroja.
Toinen virhe on hyväksyä yksityisen puolen laaja hoitosuunnitelma pyytämättä kirjallista hinta-arviota. Ammattilainen erittelee hoidot kiireellisiin ja odottaviin, jolloin kustannukset voi jakaa usealle vuodelle. Kolmas virhe on pitää vanhaa, huonosti istuvaa proteesia vuosikymmeniä. Leukaluu muuttuu, ja hankaava proteesi aiheuttaa haavaumia, joita on hankalampi hoitaa kuin tehdä pohjaus ajoissa.
Tarkastusväli on yksilöllinen. Hyväkuntoisen suun tarkastus voi riittää 2-3 vuoden välein. Parodontiittia sairastava, diabeetikko tai suun kuivumista aiheuttavia lääkkeitä käyttävä tarvitsee tiheämpää seurantaa.
UKK
Saako eläkeläinen hammashoitoa ilmaiseksi?
Ei yleensä. Julkisen hammashoidon maksut koskevat myös eläkeläisiä. Rintamaveteraanit ovat poikkeus. Pienituloinen voi hakea hyvinvointialueelta maksun alentamista tai perimättä jättämistä, ja maksut voidaan huomioida myös toimeentulotuessa.
Kumpi on edullisempaa eläkeläiselle, julkinen vai yksityinen hammashoito?
Julkinen hammashoito on lähes aina selvästi edullisempi, koska Kela-korvaus kattaa yksityisellä puolella vain pienen osan hinnasta. Yksityinen voi olla perusteltu, jos jono on pitkä ja hoito ei voi odottaa. Eroja on käsitelty artikkelissa yksityinen vai julkinen hammashoito.
Mitä teen, jos hammas särkee voimakkaasti tai poski turpoaa?
Ota heti yhteyttä oman hyvinvointialueen suun terveydenhuollon päivystykseen tai virka-ajan ulkopuolella yhteispäivystykseen. Turvotus ja kuume voivat olla merkki leviävästä tulehduksesta, eikä hoitoa pidä lykätä kustannusten takia.
Suunnitelmallisuus tulee halvimmaksi
Eläkeläisen hammashoidon kustannukset pysyvät kurissa, kun hoidon tarve tunnetaan etukäteen. Varaa tutkimus julkiselta puolelta ja pyydä hoitosuunnitelma hintoineen. Jos maksut tuntuvat ylivoimaisilta, hae alennusta ennen hoitojen aloittamista.
Jokaisen suu on erilainen. Siksi hoitovaihtoehdot ja niiden järjestys kannattaa aina sopia hammaslääkärin kanssa tutkimuksen jälkeen. Ota mukaan lista käyttämistäsi lääkkeistä, koska ne vaikuttavat sekä hoitoon että tarkastusväliin.