Kun hammas joudutaan poistamaan tai se puuttuu synnynnäisesti, eteen tulee lähes aina sama kysymys: implantti vai silta? Molemmilla korvataan yksi puuttuva hammas pysyvästi, mutta ne eroavat hinnaltaan, hoidon kestoltaan, vaikutukseltaan naapurihampaisiin ja pitkän aikavälin kestävyydeltään. Tässä vertailussa käydään läpi, mitä kumpikin hoito käytännössä tarkoittaa ja mitkä seikat ratkaisevat valinnan. Lopullinen hoitosuunnitelma tehdään aina hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen.
Miten hammasimplantti ja silta eroavat rakenteeltaan
Hammasimplantti on titaanista tai zirkoniumoksidista valmistettu ruuvi, joka asennetaan leukaluuhun puuttuvan hampaan juuren paikalle. Luutumisen jälkeen sen päälle kiinnitetään kruunu. Implantti on itsenäinen, eikä sitä varten tarvitse koskea viereisiin hampaisiin.
Perinteinen silta tukeutuu puuttuvan hampaan molemmin puolin oleviin hampaisiin. Tukihampaat hiotaan ja niihin sementoidaan kruunut, joiden väliin jää ”kelluva” välihammas. Yhden hampaan aukko korvataan siis tavallisesti kolmen yksikön sillalla.
Kolmas, harvemmin puhuttu vaihtoehto on liimasilta eli Maryland-tyyppinen silta. Siinä välihammas kiinnitetään ohuella siivekkeellä naapurihampaan takapintaan lähes ilman hiontaa. Se sopii lähinnä etualueelle ja nuorille, joiden leukakasvu on vielä kesken.
Implantti vai silta: hinta, kesto ja kestävyys rinnakkain
Yksityisellä puolella yhden hampaan implanttihoito kruunuineen maksaa Suomessa tyypillisesti 2 000-4 000 €. Hintaan vaikuttavat kaupunki, implanttijärjestelmä (esimerkiksi Straumann tai Nobel Biocare), kruunun materiaali ja se, tarvitaanko luunsiirtoa. Tarkempi erittely löytyy artikkelista hammasimplantin hinnan koostumisesta.
Kolmen yksikön silta maksaa yksityisellä hammasklinikalla yleensä 2 000-3 500 €, koska jokainen yksikkö hinnoitellaan erikseen. Ero implanttiin on siis pienempi kuin moni olettaa. Julkisessa hammashoidossa siltoja tehdään hyvinvointialueen asiakasmaksuilla hammasta kohden, mikä tulee selvästi edullisemmaksi. Implantteja julkinen puoli tekee vain erityisin perustein, kuten onnettomuuksien tai synnynnäisten hammaspuutosten jälkeen. Voimassa olevat maksut kannattaa tarkistaa omalta hyvinvointialueelta.
Hoidon kesto eroaa selvästi. Silta valmistuu tavallisesti 2-3 käynnillä 2-4 viikossa. Implanttihoito vie poistosta laskien yleensä 3-6 kuukautta, ja luunsiirron kanssa jopa vuoden.
Pitkäaikaistutkimuksissa yksittäisten implanttien säilyvyys on noin 95 % kymmenen vuoden kohdalla. Siltojen vastaava luku on tyypillisesti 85-90 %, ja heikkous on usein tukihampaissa: karies kruunun reunassa tai juurihoitoa vaativa tulehdus hiotussa hampaassa.
Kela-korvaus ei käytännössä kevennä kumpaakaan hoitoa. Proteettiset hoidot, kuten kruunut, sillat ja implantit, jäävät yksityisellä puolella pääosin potilaan maksettaviksi. Poikkeuksia on esimerkiksi rintamaveteraaneilla ja tietyissä sairauksiin liittyvissä tilanteissa.
Milloin silta on järkevämpi valinta
Jos naapurihampaissa on jo isot paikat tai kruunut, siltaa puoltaa vahvasti se, että hionta ei silloin vie juuri mitään tervettä hammaskudosta. Silloin silta jopa suojaa heikentyneitä tukihampaita.
Silta on usein parempi myös, kun leukaluuta on liian vähän eikä potilas halua luunsiirtoa, tai kun terveydentila rajoittaa kirurgiaa. Esimerkiksi suonensisäinen bisfosfonaattilääkitys, leuan alueen sädehoito ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes nostavat implanttihoidon riskejä selvästi.
Moni valitsee sillan myös aikataulun takia. Jos edessä on häät, työhaastattelu tai pitkä ulkomaankomennus, kuukausien implanttiprosessi ei aina sovi elämäntilanteeseen.
Milloin implantti on parempi
Kun aukon molemmin puolin on ehjät, paikkaamattomat hampaat, kokenut hammaslääkäri suosittelee yleensä implanttia. Kolmen yksikön sillassa kahdesta terveestä hampaasta hiotaan pois tyypillisesti kolmannes tai jopa yli puolet kruunuosasta. Sitä ei saa koskaan takaisin.
Tyypillinen tilanne vastaanotolla on kolmikymppinen potilas, jonka alaposkihammas on halkeillut niin, ettei sitä voi pelastaa. Viereiset hampaat ovat moitteettomat. Silta olisi nopeampi, mutta 30-40 vuoden aikajänteellä se todennäköisesti uusitaan 1-2 kertaa, ja jokainen uusinta heikentää tukihampaita lisää.
Implantti myös hidastaa leukaluun surkastumista hampaan poistokohdassa, koska purentavoimat välittyvät luuhun. Sillan välihampaan alla luu madaltuu vähitellen.
Ikä on tärkeä rajatapaus. Implanttia ei asenneta ennen kuin kasvu on päättynyt, yleensä noin 18-20 vuoden iässä. Etuhammasalueella odotetaan usein pidempään, koska implantti ei kasva mukana ja voi jäädä vuosien päästä naapurihampaita lyhyemmäksi. Nuorelle liimasilta on tällöin hyvä väliaikainen tai jopa pysyvä ratkaisu.
Yleisimmät virheet päätöstä tehdessä
Pelkkä hintavertailu. Potilas vertaa kahta kokonaishintaa näkemättä, mitä niihin sisältyy. Implanttitarjouksesta voi puuttua CBCT-kuvaus, luunsiirto tai kruunu, ja sillan hinnasta voi puuttua tukihampaan juurihoito.
Liian pitkä odottelu. Hampaan poiston jälkeen luu madaltuu nopeimmin ensimmäisen vuoden aikana. Kun päätöstä lykätään useita vuosia, implantti voi vaatia luunsiirron, ja vastapuolen hammas saattaa kasvaa aukkoon päin.
Kotihoidon unohtaminen. Sillan alle kertyy plakkia, jota hammasharja ei tavoita. Ilman sillanalusharjausta tai superflossia tukihampaat reikiintyvät. Implantin ympärille voi puolestaan kehittyä tulehdus, joka etenee luuhun.
Hoitomatkat Viroon tai Unkariin ovat oma riskinsä. Hinta voi olla 30-50 % pienempi, mutta jos implantti tai silta vaatii korjausta, suomalainen hammaslääkäri ei välttämättä tunnista vierasta implanttijärjestelmää eikä sitä saa takuuseen kotimaassa.
Myytti: implantti kestää loppuelämän ilman huoltoa
Implantti ei reikiinny, mutta se ei ole huoltovapaa. Peri-implantiitti eli implantin ympäristön tulehdus on parodontiitin kaltainen sairaus, joka voi irrottaa implantin luusta. Riski on selvästi suurempi tupakoitsijoilla ja niillä, joilla on ollut parodontiittia.
Implantin päällä oleva kruunu on lisäksi kulutusosa, ja se voidaan joutua uusimaan 10-20 vuoden kuluttua. Säännölliset tarkastukset ja huolellinen puhdistus ovat siksi välttämättömiä, ja niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa implantin huollosta kotona ja vastaanotolla.
Hyvin tehty ja hoidettu silta voi vastaavasti kestää 20 vuotta. Kestävyys riippuu enemmän tukihampaiden kunnosta ja kotihoidosta kuin sillasta itsestään.
Näin hoitopäätös etenee käytännössä
Ammattilainen aloittaa kliinisellä tutkimuksella ja röntgenkuvilla. Implanttia harkittaessa otetaan yleensä kartiokeilatietokonetomografia eli CBCT, jolla nähdään luun korkeus ja leveys sekä hermokanavan sijainti. Samalla arvioidaan ienten terveys, purenta ja mahdollinen narskuttelu, joka kuormittaa sekä siltaa että implanttia.
Pyydä kirjallinen hoitosuunnitelma ja kustannusarvio molemmista vaihtoehdoista. Kysy myös, kuka implantin asentaa: suukirurgiaan erikoistunut hammaslääkäri vai yleishammaslääkäri, jolla on implantologian lisäkoulutus. Ammattioikeudet voi tarkistaa Valviran JulkiTerhikki-palvelusta.
UKK
Sattuuko implantin asennus enemmän kuin sillan teko?
Implantin asennus tehdään paikallispuudutuksessa, ja itse toimenpide kestää yksittäisellä hampaalla tavallisesti 30-60 minuuttia. Jälkikipu on yleensä lievää ja helpottuu 2-4 päivässä tavallisilla kipulääkkeillä. Sillan hionta on myös puudutettu toimenpide, mutta tukihampaat voivat vihloa jonkin aikaa sen jälkeen.
Voiko sillan vaihtaa myöhemmin implanttiin?
Voi, jos aukon kohdalla on riittävästi luuta tai sitä voidaan lisätä. Hiottuihin tukihampaisiin tarvitaan silloin kuitenkin omat kruunut, joten kokonaiskustannus kasvaa.
Pitääkö puuttuva hammas korvata ollenkaan?
Ei aina. Viimeisen poskihampaan puuttuminen ei välttämättä haittaa purentaa, ja silloin hammaslääkäri voi suositella seurantaa. Näkyvällä alueella tai keskellä hammasriviä aukko kannattaa yleensä korvata, jotta naapurihampaat eivät kallistu.
Yhteenveto ja viimeinen vinkki
Implantti on usein paras valinta, kun naapurihampaat ovat terveet, luuta on riittävästi ja aikaa on muutama kuukausi. Silta on perusteltu, kun tukihampaat tarvitsevat joka tapauksessa kruunut, kun kirurgiaan liittyy terveydellisiä riskejä tai kun hoidon on valmistuttava nopeasti. Kun vaihtoehtoja verrataan, katso kokonaishinnan lisäksi 20-30 vuoden aikajännettä. Lisää vaihtoehdoista löytyy artikkelista kruunuista ja silloista puuttuvan hampaan korvaajana. Oma tilanne kannattaa käydä läpi hammaslääkärin kanssa, ja äkillisessä kivussa tai turvotuksessa on otettava yhteys päivystykseen.