Raskaus muuttaa suun terveyttä monella tapaa, ja moni odottava äiti huomaa ikenien vuotavan verta hampaita harjatessa jo raskauden ensimmäisten kuukausien aikana. Hormonitoiminnan muutokset, pahoinvointi ja ruokailutottumusten vaihtelu vaikuttavat suuhun konkreettisesti, ja siksi hammashoidon aikatauluttaminen raskauden eri vaiheisiin kannattaa suunnitella etukäteen.
Miksi raskaus vaikuttaa suun terveyteen
Progesteronin ja estrogeenin pitoisuudet nousevat raskauden aikana merkittävästi, ja tämä lisää verenkiertoa ikenissä sekä herkistää kudosta bakteeriplakin ärsytykselle. Käytännössä sama määrä plakkia aiheuttaa raskaana olevalle voimakkaamman tulehdusreaktion kuin ennen raskautta. Tästä syystä niin sanottu raskausgingiviitti – ikenien punoitus, turvotus ja verenvuoto – on hyvin yleistä, ja sitä esiintyy arviolta 60–75 prosentilla raskaana olevista jossain vaiheessa raskautta.
Pahoinvointi ja toistuva oksentelu erityisesti ensimmäisellä kolmanneksella altistavat hammaskiilteen happovaurioille. Mahahappo liuottaa kiillettä, ja jos hampaat harjataan välittömästi oksentelun jälkeen, pehmentynyt kiille voi hankautua entistä herkemmin. Lisäksi moni syö raskauden aikana useammin pieniä aterioita ja välipaloja, mikä pidentää suun happohyökkäysaikaa ja lisää karieksen riskiä.
Yleinen myytti: hammashoito pitäisi lykätä raskauden jälkeen
Monet ajattelevat, ettei hammaslääkärissä pidä käydä raskauden aikana lainkaan. Tämä on virheellinen käsitys. Tavallinen hammashoito, kuten tarkastukset, hammaskiven poisto ja tarvittavat paikkaukset, on turvallista tehdä läpi raskauden, ja erityisesti hoitamaton tulehdus suussa on suurempi riski kuin itse hoitokäynti. Tutkimusnäyttö yhdistää vakavan parodontiitin kohonneeseen ennenaikaisen synnytyksen ja alhaisen syntymäpainon riskiin, joten akuutit tulehdukset kannattaa hoitaa eikä jättää odottamaan.
Raskaana olevan kannattaa silti kertoa hammaslääkärille raskaudesta ja sen vaiheesta jo ajanvarauksen yhteydessä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi röntgenkuvien ottamiseen ja lääkevalintoihin, vaikka hammasröntgen suojatoimenpiteillä tehtynä on turvallinen myös raskauden aikana silloin kun kuvaus on kliinisesti tarpeen.
Milloin hammashoito kannattaa ajoittaa raskauden aikana
Käytännön kokemus hammashoidosta osoittaa, että raskauden toinen kolmannes (viikot 14–27) on yleensä sopivin ajankohta suunnitellulle hoidolle. Ensimmäisellä kolmanneksella pahoinvointi ja väsymys vaikeuttavat pitkää vastaanottokäyntiä, ja viimeisellä kolmanneksella makuulla pitkään oleminen voi tuntua epämukavalta verenkierron takia. Akuutit vaivat, kuten voimakas särky, turvotus tai infektio, hoidetaan raskauden vaiheesta riippumatta – näissä tilanteissa on syytä hakeutua suoraan hammaslääkäriin tai päivystykseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tällaista aikataulua:
Ensimmäinen kolmannes: perustarkastus tarvittaessa, akuutit vaivat hoidetaan heti.
Toinen kolmannes: hammaskiven poisto, paikkaukset ja muu suunniteltu perushoito.
Kolmas kolmannes: lyhyet, kiireelliset toimenpiteet; laajempi hoito siirretään yleensä synnytyksen jälkeen, ellei kyse ole akuutista tilanteesta.
Kotihoidon käytännön vinkit raskauden aikana
Ikenien herkistyminen ei tarkoita, että harjausta pitäisi vähentää – päinvastoin, huolellinen puhdistus vähentää tulehdusta tehokkaimmin. Pehmeä hammasharja ja fluorihammastahna kahdesti päivässä sekä hammasväliharjat tai hammaslanka kerran päivässä pitävät plakkimäärän kurissa. Jos ikenet vuotavat verta harjatessa, se ei ole merkki siitä että harjaus pitäisi lopettaa, vaan päinvastoin merkki siitä että alueella on tulehdusta, joka vaatii huolellisempaa puhdistusta.
Pahoinvoinnin jälkeen kannattaa huuhdella suu vedellä tai fluorihuuhteella ja odottaa vähintään 30 minuuttia ennen harjausta, jotta hapon pehmentämä kiille ehtii kovettua uudelleen. Raskaushimo makeaan ja happamaan ruokaan on tavallista, mutta tiheä napostelu ilman veden juontia väliin lisää kariesriskiä huomattavasti enemmän kuin sama määrä sokeria kerralla nautittuna.
Yleisimmät virheet raskaudenaikaisessa suunhoidossa
Yksi tavallisimmista virheistä on hammashoitokäyntien perumine ”varmuuden vuoksi” ilman keskustelua hammaslääkärin kanssa – tämä johtaa usein siihen, että pieni ientulehdus ehtii edetä pidemmälle ennen kuin siihen puututaan. Toinen virhe on harjaaminen liian voimakkaasti heti pahoinvoinnin jälkeen, mikä kuluttaa jo valmiiksi pehmentynyttä kiillettä. Kolmas yleinen ongelma on särkylääkkeiden ottaminen omin päin ilman että kysyy apteekista tai hammaslääkäriltä, mikä lääke sopii raskauden kyseiseen vaiheeseen – esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden käyttöä rajoitetaan erityisesti raskauden loppupuolella.
Kustannukset ja Kela-korvaus raskauden aikana
Suomen kaksijakoinen järjestelmä koskee raskaana olevia samalla tavalla kuin muitakin aikuisia: kunnallisessa hammashoitolassa maksetaan asiakasmaksu, kun taas yksityisellä puolella Kela korvaa osan tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Raskaus itsessään ei tuo erillistä lisäkorvausta hammashoitoon, joten kannattaa varautua siihen, että esimerkiksi hammaskiven poisto tai paikkaus maksaa yksityisellä 60–150 euroa korvauksen jälkeenkin, hoidon laajuudesta riippuen. Jos ikenet vaativat perusteellisempaa tutkimusta, aihetta avaa tarkemmin artikkeli ientulehduksen oireista ja hoidosta.
UKK – suun terveys raskauden aikana
Voiko hammaslääkärissä käydä turvallisesti raskauden aikana?
Kyllä. Tavallinen tarkastus, hammaskiven poisto ja tarvittavat paikkaukset ovat turvallisia läpi raskauden, ja akuutit vaivat kannattaa hoitaa heti raskauden vaiheesta riippumatta. Kannattaa kuitenkin kertoa hammaslääkärille raskaudesta jo ajanvarausvaiheessa.
Miksi ikenet vuotavat verta enemmän raskauden aikana?
Hormonimuutokset lisäävät ikenien verenkiertoa ja herkkyyttä bakteeriplakille, minkä vuoksi raskausgingiviitti eli ikenien tulehdus on hyvin yleistä. Oireeseen auttaa huolellinen, ei löysempi, suuhygienia sekä ammattimainen hammaskiven poisto tarvittaessa.
Voiko hammasröntgenkuvan ottaa raskauden aikana?
Kliinisesti tarpeellinen hammasröntgen voidaan ottaa raskauden aikana asianmukaisin suojatoimenpitein. Päätös tehdään aina yksilöllisesti hammaslääkärin kanssa, ja rutiininomaisia kuvauksia voidaan siirtää synnytyksen jälkeen, jos kiirettä ei ole.
Yhteenveto
Suun terveys ansaitsee raskauden aikana tavallistakin enemmän huomiota, sillä hormonimuutokset ja muuttuneet ruokailutottumukset lisäävät sekä ientulehduksen että karieksen riskiä. Perustarkastuksia ja hoitoja ei kannata siirtää pelkän raskauden takia, vaan säännöllinen perushoito kannattaa pitää normaalissa rytmissä ja ajoittaa suuremmat toimenpiteet mahdollisuuksien mukaan raskauden toiseen kolmannekseen. Yksilöllisissä tilanteissa, erityisesti jos suussa on kipua, turvotusta tai muuta poikkeavaa, oikea osoite on aina oma hammaslääkäri tai akuutissa tilanteessa hammaspäivystys.